Fysiikka

Fysiikka oppiaineena

Fysiikka on keskeisessä asemassa nykyisessä luonnontieteellisessä tutkimuksessa sekä yhteiskunnan teknisessä ja teknologisessa kehityksessä. Fyysikko on asiantuntija, joka syvällisesti ymmärtää fysikaalisen luonnon ilmiöitä ja osaa soveltaa ymmärrystään monilla eri aloilla yhteiskunnassa.

Fyysikon koulutuksen päämääränä on kehittää sinusta taidokas luonnontieteen ammattilainen, joka itsenäisesti luo, käyttää ja kriittisesti arvioi uutta tietoa, sopeutuu uusiin tehtäviin ja hallitsee erilaisten laitteistojen, matemaattisten ja tietoteknisten apuvälineiden monipuolisen ja tehokkaan käytön.

Fysiikan laitoksella sinua opettavat aktiivisesti tutkimustyössä olevat tutkijat, joten opetus on korkeatasoista ja seuraa alan uusimpia virtauksia. Fysiikan monipuoliseen opetukseen kuuluvat luennot, seminaarit ja käytännön työskentely laboratorioissa. Saavutat ongelmanratkaisun taidon ja vahvan laskurutiinin luentoihin liittyvien laskuharjoitusten avulla. Tavoitteena on oppia myös muita työelämässä välttämättömiä taitoja, kirjallista raportointia ja suullisia esityksiä.

Fysiikka on erittäin kansainvälinen tieteenala, ja laitoksella luennoidaankin lukuisia kursseja englanniksi vierailevien tutkijoiden ja ulkomaalaisten professorien toimesta. Fysiikan laitoksella on myös paljon yhteyksiä ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Fysiikan opiskelijana voit oppia toimimaan kansainvälisessä työyhteisössä. Voit käyttää hyödyksesi laitoksen tiiviistä opiskelija- ja tutkijavaihtoa ulkomaille.

Fysiikan LuK-opinnot kattavat laaja-alaisesti fysiikan perusteoriat ja FM-opinnoissa erikoistutaan yhteen erikoistumisalaan syvällisemmin.

  • Oppiaineen vastuuprofessori Hanna Vehkamäki
  • Opintoneuvojat Eero Rauhala, Antti Lauri ja Kenneth Österberg

ylös

Kandidaatin tutkinnon sisältö ja rakenne

Fysiikan pääaineopiskelijana opiskelet ensin kaikille yhteisiä fysiikan perusteita. Näissä opinnoissa täydennät ja syvennät lukiossa oppimiasi fysiikan ja matemaattisten menetelmien taitoja. Opinnot käsittävät ilmiöitä ja perusvuorovaikutuksia mekaniikasta, termofysiikasta, sähköstä ja magnetismista, fotoneista ja sähkömagneettisesta aaltoliikkeestä.

Perusopintojen jälkeen opiskellaan aineopintoja. Aineopinnoissa saavutat laajan tietämyksen fysiikasta tieteenä ja oppiaineena. Opit ymmärtämään modernin fysiikan pääteoriat, joihin kuuluvat mm. kvanttimekaniikka, suhteellisuusteoria, termo- ja tilastollinen fysiikka ja elektrodynamiikka. Hallitset myös fysiikan keskeisimmät tutkimus- ja mallinnusmenetelmät.

Kandidaatin opinnot fysiikassa antavat opiskelijalle laaja-alaiset tiedot fysiikasta ja valmiudet alan maisteriopintoihin.

Oppimiesi sisältöjen hallinnan osoitat kurssikokeilla tai laitoksen yleisissä tenttitilaisuuksissa sekä palauttamalla ratkaisemiasi harjoitustehtäviä ja laatimiasi raportteja.


Tutkinnon rakenne

Fysiikan opiskelijana voit valmistua kolmen lukuvuoden opintojen jälkeen luonnontieteiden kandidaatiksi. Näihin yhteensä 180 opintopisteen kandidaatin opintoihin sisältyvät kaikille yhteiset yhden lukuvuoden kestävät 25 opintopisteen fysiikan perusopinnot sekä kahden vuoden 70 opintopisteen fysiikan aineopinnot.

Fysiikan perusopintoihin kuuluu neljä luentokurssia ja yksi laboratoriokurssi. Fysiikan aineopinnot muodostuvat ensin kaikille yhteisistä ja sitten opintosuunnitelmasi ja mielenkiintosi mukaan valittavista opintojaksoista. Kaikilla fysiikan opintojen tasoilla opintoihin sisältyy luentojen lisäksi paljon pienryhmätyöskentelyä sekä lasku- ja laboratorioharjoituksia. Laboratoriossa pääset itse omin käsin kokeilemaan ja tutkimaan luonnon ilmiöitä. Opit mittalaitteiden ja tietoteknisten välineiden käyttöä.

Kandidaatin tutkintoon kuuluu fysiikan lisäksi mm. kieli-, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä yksi 60 opintopisteen tai kaksi 25 opintopisteen sivuainekokonaisuutta.


Lopputyö

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6 opintopistettä. Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voit suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa sinulla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman teet itsenäisesti.

ylös

Maisterin tutkinnon sisältö ja rakenne

Fysiikan maisteriopinnoissa erikoistut yhteen fysiikan erikoistumisalaan syvällisemmin. Erikoistumislinjat vastaavat laitoksen tutkimusaloja, ja linjoilla annetaan kultakin alalta tutkimuslähtöistä opetusta, jonka kautta syvennyt alan uusimpaan tietoon. Perehdyt valitsemaasi erikoistumisalaan syvällisemmin, ja opit oman erikoistumisalasi ilmiöiden edistyneemmän teorian ja alan vaatimat tutkimusmenetelmät.

Valittavanasi olevat erikoistumislinjat ovat:

  • * Aerosoli- ja ympäristöfysiikka
  • * Avaruusfysiikka
  • * Bio- ja lääketieteellinen fysiikka
  • * Elektroniikka ja teollisuussovellukset
  • * Hiukkas- ja ydinfysiikka
  • * Laskennallinen fysiikka
  • * Materiaali- ja nanofysiikka
  • * Kiinteän maan geofysiikka

Lisätietoja erikoistumisaloista löydät sivun oikean laidan linkkien takaa.

Maisteriopinnot fysiikassa antavat opiskelijalle erinomaisen tiedollisen ja taidollisen pohjan sekä fysiikan alan käytännöllisesti suuntautuneisiin työtehtäviin että tieteelliseen tutkimustyöhön tähtääviin jatko-opintoihin.


Tutkinnon rakenne

Maisteriopinnot (120 op) sisältävät kaikille fysiikan erikoistumislinjoille yhteisiä pakollisia opintoja (26 op), syventäviä opintoja jollain fysiikan erikoistumislinjoista (30 op), pro gradu -tutkielman (40 op) sekä muita opintoja (24 op), joiden tulee olla pää- tai sivuainetta täydentäviä opintoja.


Lopputyö

Filosofian maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi voit sisällyttää tutkielmaasi kokeellisen osan. Kokeellisen osan voit suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa sinulla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman teet itsenäisesti.

ylös

Fyysikoiden sijoittuminen työelämään

Fyysikon koulutus antaa sinulle mahdollisuuden työllistyä monenlaisiin tehtäviin ja fyysikot sijoittuvat työelämään erittäin hyvin. Fyysikko osaa soveltaa fysiikan tietoa ja menetelmiä – mm. kokeellisia, laskennallisia ja teoreettisia menetelmiä – niin perustutkimuksen, opetuksen ja soveltavan tutkimuksen eri aloilla, kuin myös asiantuntijatehtävissä mm. teknologiateollisuudessa, konsulttiyrityksissä, terveydenhuollossa jne.

Fyysikoiden työnkuvat vaihtelevat suuresti, mutta tyypillisesti fyysikko työskentelee tehtävässä, jossa tarvitaan itsenäistä luonnontieteen asiantuntijaa. Tärkeimpiä fyysikoiden työllistäjiä ovat:

  • * Teollisuus, erityisesti korkean teknologian yritykset (soveltava tutkimus ja tuotekehitys, johtotehtävät)
  • * Yliopistot ja tutkimuslaitokset ulkomailla ja Suomessa (fysiikan perustutkimus)
  • * Opetustehtävät yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa ja peruskouluissa
  • * Terveydenhuollon fysiikan asiantuntijatehtävät (sairaalat, tutkimuslaitokset)
  • * Erilaiset suunnittelu- ja konsulttitehtävät
  • * Em. tehtävät muilla luonnontieteen aloilla

Yksityisellä sektorilla fyysikot sijoittuvat laaja-alaisesti teollisuuden palvelukseen, erityisesti teknologiateollisuuteen (tutkimus ja tuotekehitys, johtotehtävät). Monet fyysikot löytävät uran myös luonnontieteiden ulkopuolelta, kuten esimerkiksi finanssisektorilta ja peliyhtiöistä, valttikorttinaan ongelmanratkaisu- ja datankäsittelytaidot. Palkkataso on useimmiten hyvä.

Fyysikot työskentelevät tutkijoina yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Suomessa ja ulkomailla. Akateeminen tutkijanura tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen ja luovaan tutkimustyöhön kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Opetuspainotteisia työtehtäviä löytyy korkeakouluista, lukioista, peruskouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Fyysikot sijoittuvat hyvin myös tiedehallinnon asiantuntijatehtäviin.

ylös

Opetuskieli

LuK-opinnoissa opetuskielenä on pääsääntöisesti suomi. Fysiikassa ja teoreettisessa fysiikassa voit opiskella myös ruotsin kielellä. Lisäksi joissakin erikseen ilmoitetuissa opintojaksoissa opetus on englanniksi.

Opetuskielestä riippumatta sinulla on oikeus käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä, ellei suorituskieleksi ole erikseen määritelty englannin kieltä.

Kandidaatin tutkinnon voit saada joko suomenkielisenä tai ruotsinkielisenä. Mikäli suoritat opinnoistasi vähintään 60 opintopistettä toisella kotimaisella kielellä, sinun on mahdollista saada kaksikielinen tutkinto.

Maisterivaiheen opinnoissa opetuskielinä ovat pääsääntöisesti suomi ja englanti.

Filosofian maisterin tutkinto suoritetaan yleensä suomenkielisenä. Jos suoritat pro gradu -tutkielmasi lisäksi vähintään 50 opintopistettä opinnoistasi englannin kielellä, saat englanninkielisen tutkinnon.

ylös